Päästä jo irti!

Runoilija yksinäinen kulkija

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 24.2.2006
Viimeksi paikalla: 15.12.2017 11:09

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Vaikka kirjoitan kuolemasta, hakkaamisesta ja muutenkin surullisista aiheista(paria poikkeusta lukuunottamatta) en tahdo sääliä, vaikka runot ovatkin kirjoitettu omista kokemuksistani! Tämänkin sanon vain siksi ,koska muutama väärinkäsitys on tullut. Mutta arvostelkaa uusia ja vanhoja runoja. :D
 

Odotan soittoasi,
viikon.

Kun soitat huudat minulle,
etten ole soittanut.

Odotan näkemistäsi,
et koskaan saavu.

Selität minulle,
ettet ehtinyt tulla.

Vihaan tapaasi jolla kierrät minut pikkusormesi ympärille,
tiedät että en pysty vastustaa saavuttamattomissa olevia henkilöitä.

Pidät minua otteessasi,
kuin takianen paidasta.

Saat minut itkemään,
vain kahdella sanalla.

Kun tahtoisin huutaa sinulle,
katsot minua ihanilla silmilläsi.

Tiedät että silloin en pysty huutaa,
uppoan vain silmiisi.

Tiedät kaikki keinot jolla saat pidettyä minua omanasi,
vihaan sitä.

En pääse sinusta eroon,
vaikka kuinka yritän.

Olet minulle kuin huume,
mahdotonta jättää.
Tulee niin hyvä olo.

Huudan sinulle kuinka vihaan sinua,
sinä vain puhut rakkaudesta!

Vositko jo antaa minun mennä,
rakas?

Selite: 
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot