Yhteiselo käy loppuaan kohti
rakkaus kauan sitten hohti
Ilkeyttä jäljellä enää on
kärsii sydämessään onneton
Satuttaa sanat
polttaa kyynelvanat
Sydäntä särkee
onko millään mitään järkee??
Aikoinaan ruusunpuna kaiken peitti
onni lämpöään sydämeen heitti
Aika näytti - totuuden toi esiin
nyt rakkauden rippeet hukkuu kyynelvesiin
Luottamus poissa
murhe aamunkoissa
Maassa täysin mieli
- ei laula satakieli
"Aika haavat parantaa"
ei ONNI aina kortteja jaa
Varoen uuteen päivään luottaa
- joskus elämä viel onnen tuottaa?!
Uskoa täytyy päivään uuteen
- uskaltaa tarttua tilaisuuteen
Mutkien kautta ja vuorten takaa
parempaa löytyy kun kortit sakaa
Itkut itkeä
murheet kitkeä
Löytyy uusi onnen sarka
kunhan et ole arka...
Selite:
Läheisten ihmisten eron tuskaa...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Kyllä tokkiisa myös järkee on.
Avoin pyyteetön rakkaus kestää ehjänä vuosista vuosiin.
Toki suhde ajan kuluessa hiljalleen muotoutuu ja jopa terveesti uudistuu.
Minä olen ollut aviossa yli 46 vuotta ja koko ajan paranee kuten mirrin pojalle silmät.
Hienosti olet riimitellyt säkeistösi
haikealla silti toivoa luovalla runollasi,
josta voi jopa aistia hellän ja rakastavan
käden jäljen.
Elo onnea ei
tunteet tuuli kun vei,
aika vaikka nyt mataa
tuskin aina jaksaa sataa.
Hieno runo.
Mukavasti riimittelevä runo (: Sait haikeuden hyvin mukaan tekstiin (: I like it
Hyvin kaunis runo, kipeästä asiasta.
Mitä elämä olisi ilman varjopuolta?
Hienosti riimittelet :)
Todella hyvät riimit! Tämä runo nappaa mukaansa ja haastaa eläytymään. Hieno!!
Elämänmakuista kerrontaa.