Jos sä katsoisit silmiini, mun vihreisiin.
Ehkä ymmärrät, että katsot suoraan kipuuni.
Osaatko lukea kasvoilta?
Että toisella on paha olla?
Kun katson takaisin, iloitset.
Vaikka itken, sä hymyilet.
Sä luulet mitä vaan.
Ei se auta mun oloani ollenkaan.
Et sä ehkä ymmärrä kipuani.
Etkä ehkä toiseen kaipuutani.
Nautitko siitä kun kärsin?
Siitä, että itseäni henkisesti järsin.
Hymyilet vaan, mutta miksi et huomaa?
Kuinka sua kaipaan...
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
kuulostaa niin tutulta tunteelta.
hienosti kirjoitettu !