Auringonlasku

Aurinko paistaa
Minä olen surullinen
Kuin päivä joka laskeutuu pois

En ehdi tavoittaa
sinua ennen iltaa
Minuun sattuu kun sanon sen

Minun sisälläni kasvaa puu
Joka sinuun ulottuu
En kestä katsoa kipua

Joka ihon alta hiipii

Ottaisitko sen pois?
Veisitkö minut kauas?
Niin kuin ennen

Kun lähelläsi oli avaruus

Minä hukuin ihoosi
tuoksuusi hiuksiisi
Minä kasvoin kokonaiseksi

Nyt minussa on liikaa
Ylimääräisiä ajatuksia
Ja kipua joka ei mene pois

En lakkaa haluamasta lähellesi