kierittyäsi lattialla
kerättyä rasvatahrat ihoosi
kuivattuasi saranat ovenavauksista
älä odota minun itkevän, kun katsot silmiini
sillä minä olen tuleva uppoamaan
tähän suohon jossa nöyryyteni toimii ankkurina
jossa vihani punoo kaisloista kuristusotteen
ja omatuntoni rypistyen pukee valkoiset hanskat käteensä
pyyhkiäkseen kaikkien muistinmenetykseen halukkaiden suupielet vanhoista maneereista
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Vahvoja mielikuvia synnyttävä koskettava runo.
Hyvin vahva runo. Aito ja todella kaunis. Upea :)
vahva ote tekstiin.
hallitset kokoanisuuden ja yksityiskohdat. hieno!