itsestään selvyyksiä

Runoilija Attor_Ulel

nainen
Julkaistu:
6
Liittynyt: 13.10.2005
Viimeksi paikalla: 21.2.2017 11:09

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
25.11.1991

 

Kurjuudesta sielut vaikertavat.
Yön pimeissä nurkissa muistojaan jakavat.

Ei ne muista enään sitä hyvää mitä elämä heille antoi.
Pitävät lujasti kiinni kaikista sateista mitä se heidän niskoihinsa kaatoi.

Keitä he olivat?
Eivät sitäkään koskaan selvittäneet.

Keitä he todella rakastivat?
Turha kysymys tuokin.
Ruokkivat mieltään vihalla.

Yön kauneudessa elävät.
Eivätkä sitäkään ole ymmärtäneet.

Kinastelevat punaisen kuun alla.
Siitä kuka saa ensin kertoa oman elämänsä tuskat.

Eikä niistä kukaan vieläkään ajattele muita kuin itseään.

oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Tädin kurppana istuu haavi auki ja.....ihailee jälleen kätesi jälkeä.

Tämä paukahti suosikkeihin tässä ja nyt.

Kertakaikkiaan...mulla edes sanat riitä kertomaan, miten paljon tästä tekstistä sain irti. Käsittämättömän upea.

niin totta. niin surullista. tai ei sittenkään, kummallista vain....

 

Käyttäjän kaikki runot