Savitaipale

Runoilija pAuLiiNAh

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 12.10.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Pikkukylä,
niin hiljainen.
Astelen pitkin sen pimeitä katuja,
vailla päämäärää.

Kuulen puiden huokaukset,
näen kirkkaan tähtitaivaan.
Haikein mielin toivon pääseväni
vielä jonain päivänä pois.

Nämä kadut on tallattu miljoona kertaa,
tunnen kaiken kuin omat taskuni.

Vaikka kulkisin silmät kiinni,
en eksyisi.

Olen kurkkuani myöten täynnä tätä pikkukylää.

Selite: 
Olinpa kerran iltalenkillä puolen yhden aikaan yöllä...
Kategoria: 
 

Kommentit

Tää on hieno runo, niin tuttua.

 

Käyttäjän kaikki runot