vaiti ovat vajonneet
hiljaa ovat hajonneet
painavat päänsä
elävät elämäänsä
hetken kerrallaan
hohtavien hymyjen takaa
kovuus ja kylmyys oikeutta jakaa
vaiti vajonneet
hiljaa hajonneet
varjojen mittaiset päivät
jatkavat kulkuaan
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| Yari | Nimetön | 3.7.2010 | 14 | Runo |
| Yari | Sitä syysunelmaa.. | 4.10.2009 | 3 | Runo |
| Yari | Ilmastonmuutos | 27.9.2009 | 0 | Runo |
| Yari | Syksyyn sävel | 22.9.2009 | 0 | Runo |
| Yari | Hän ja Puavo | 3.9.2009 | 3 | Runo |
| Yari | Matkamuistoja | 17.6.2009 | 6 | Runo |
| Yari | Jos | 12.4.2009 | 8 | Runo |
| Yari | Marraskuussa,sunnuntaiaamuna | 9.11.2008 | 0 | Runo |
| Yari | Nimetön | 28.7.2007 | 3 | Runo |
| Yari | Kehällä | 29.6.2007 | 3 | Runo |
Kommentit
Kuin pimenevä ilta, kesän loppu tässä runossa... paljon muutakin, siihen sen kuitenkin halusin vetää, tulkintani, tällä kertaa. Ja viikon päästä töihin taas...
Runosta huokuu surumielisyys. Lukisiko tästä olevaan ja tapahtuvaan alistumista vai pian 'barrikaadeille' nousevan heräävää mieltä, vaiko molempia?! Upeasti toimivaa toteavaa alakuloa.
Runoilija on taas katsellut elämää ja tutkaillut ihmisluontoa, joka kovin heikkona kulkee virran mukana. Niin helposti vajoaa, niin helposti ottaa vallan. Voi tämän tulkita puhtaasti yhteiskunnallisena kritiikkinäkin. Terävää, mainiota tekstiä.