Olit vain hetken kanssamme, aivan liian pienen hetken.
Mutta silti sinä valloitit sydämmemme ja siksi juuri sinulla on aina paikka minun sydämmessäni.
Hymyäsi en voi koskaan unohtaa, hymyilit viimeisillä hetkilläsi, hymyilit silloinkin vaikka olit oikein heikko.
Olit taistelurintamalla koko ajan, olit vahva kuin soturi, mutta lopulta sinun oli pakko antaa periksi.
Olet nyt poissa, ehkä taivaissa. Olet minun oma pieni enkelini.
Selite:
Tämä runo on pienen urhean soturin vuoksi tehty.
Soturi on nyt paremmassa paikassa, ikävä on kova.
Mutta päivä kerrallaan mennään ♥
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
