Isä

Runoilija karmasi

nainen
Julkaistu:
11
Liittynyt: 7.9.2009

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

 

Miten ihmeessä ihminen voi arvostaa
toista niin suunnattomasti,
vaikkei häntä kunnolla tunne,
vaikka pitäisi.

Ja et arvaakaan kuinka monta yötä,
olen viettänyt itkiessä.
Koska on mennyt monta päivää,
vierinyt monta vuotta,
jotka olisin voinut viettää
kuilua umpeen kiriessä.

Enkä tiedä miksi yhtäkkiä,
kaikki tuntuu selkeämmältä.
Ehkä veri vetää takaisin,
ja olen siitä kiitollinen.

Ja se tuntuu kauhealta,
etten ole koskaan
sanonut niitä kolmea sanaa.
Ja myös pelottaa,
että kerkeää menettää,
ja sanat tukahtuu,
sanomatta jää.

Rakastan Sinua Isä.

Selite: 
Ehkä sen joskus pystyy sanomaan, toivottavasti.
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot