Kun näin sinut ensimmäisen kerran
olin luonasi vain vartin verran
Silti sinä lumosit minut
ajattelin, haluan sinut
Pieni pupuvauva,
jolla oli yönmusta karva
ja valkea piirto kuonossa
sekä maidonvalkeaa tassuissa
Niinpä sitten sait uuden kodin
ja onnellinen minäkin olin
Sitten äkkiä ilman varoitusta sairastuit
ja minä mietin, tuskaako koit?
Ei kukaan enää pystynyt auttamaan,
vaan hiljaa nukahdit uneen rauhaisaan
Yhtä nopeasti kuin luokseni tulitkin,
luotani myös lähdit ja minä itkin
Kauan en saanut tuntea sinua
ja toivon ettei sinulla ollut kipuja
Olit valloittava karvakorva
ja lupaan että muistan sinut aina
Jälkeesi jäi muistot hyvät,
kuolemastasi arvet syvät.
Selite:
Tupuna lähti Sateenkaarisillalle 6.7. vain 7 kk ikäisenä. Vatsalaukusta löytyi kasvaimia ja ne ilmeisesti aiheuttivat kuoleman. Aina muistoissa. <3
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Todella kaunis runo, olet hyvin osannut tallentaa tähän sen rakkauden tunteen mitä omaa lemmikkiään kohtaan voi tuntea ja samalla sen surun, joka koskettaa varsinkin kun toinen lähtee luota aivan liian nopeaan. Onneksi meillä on sentään muistot, vaikka ne eivät ikinä arpiamme voikkaan parantaa.