Perhonen

Hauras, pieni perhonen
Sellainen kai minä olen
Siivet sateessa ryvettyy
ja hetkeksi ne myttyyntyy
Mutta aamun jälleen koittaessa
ja valonsäteiden hipaistessa
ovat ne entistä vahvemmat.

Tuuli taas on sellainen,
että sitä ymmärrä en
Tahtoessaan vauhtia eteenpäin antaa
ja uuteen alkuun kantaa
Toisinaan taas riepottelee
ja alas tuhoon kieputtelee.

On perhosenkin vaikeaa
päivään seuraavaan selvitä
Huomatakaan ei se saata
västäräkkiä vaanivaa
joka hengenpitimiksi
nyt jo popsii perhosparkaa.

Västäräkin lailla osa ihmisistä
toisia nokkii ja sortaa
Mut vaikka oiskin perhonen hauras ja pieni
ei sovi yhtä seikkaa unohtaa
Se liikkeissään nopea on ja arvaamaton
sekä halutessaan varsin huomaamaton.

Hauras, pieni perhonen
hyvillä mielin naurahtaa
Ei kaikesta huolimatta pysähdy koskaan,
ei virheitä tehtyjä jää katumaan
Siksi, että se tajuaa
kuinka onnellinen onkaan
kun täällä olla saa.