Nimetön

Runoilija Pakkopaita

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 11.5.2005

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Ei miul oo mitää sanottavaa enää. Tyhjä pää.
 

Pääni täyttyy äänistä,
joita kukaan muu ei kuule.

Silmäni täyttyvät kuvista,
joita kukaan muu ei näe.

Vartaloni tuntee kosketuksia,
joita kukaan muu ei tunne.

Tiedän asioita,
joita kukaan muu ei tiedä.

Tiedän jonkun olevan seurassani,
minua ei uskota.

Sanovat minua hulluksi,
entä jos asiat ovat oikeasti siinä?

Entä jos olen oikeassa,
ja kaikki muut väärässä?

Jospa jotkut ihmiset vain näkevät, kuulevat ja tuntevat enemmin kuin toiset?

Selite: 
Tuli tässä mieleen mielenterveys ongelmaiset.. mietin, et mitä jos ne on oikeesti vaan sellasia ihmisiä, jotka näkee, kuulee ja tuntee enemmän ko "normaalit" ihmiset? Jos joku näkee vaikka kuoleen, ni mistä kukaan voi tietää, et onks se siin oikeesti? Jospa toisilla on lahja nähdä enemmän.
Kategoria: 
 

Kommentit

Vau! Totta entäpä jos jotkut todella tuntee ja kuulee enemmän ku toiset. Jäi mietityttämään. :D

Pisti ihan miettimään. Hieno runo.

Todella ihana,kaunis,mutta kuitenkin jollaintavalla niin haikea runo! Koskettaa syvästi... Itse ainakin olen kokenut ja nähnyt asioita joita "normaalisti" kukaan ei näe,eikä mua uskota,mun yli kummallisia juttuja mitä oon kokenut,pidetään hulluna suorastaan... siksi myöskin pidän erityisen paljon tästä sinun runostasi.:)
mielenterveysongelmaiset monesti ovatkin juuri yliherkkiä ja kokevat ja näkevät asioita joita kaikki eivät näe,valitettavasti.

 

Käyttäjän kaikki runot