tyhjää

Runoilija miizii

nainen
Julkaistu:
11
Liittynyt: 27.8.2007

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Pakahdun, nyt kyyneliini puristun,
tunsin sen, kaukaisen rakkauden.
Menit pois, ees hetken aikaa hän
mulle antanut ois..**
 

Aivan kuten minä ajattelen, miten se onnistuu.

Olen tyhjän päällä.
Allani pelkkää sumua.
Viimeinen sormi kirpoaa irti.
En saa enää otetta.

Putoan…

Minä vain putoan.
Pohjaa ei näy.
Vain sumua..

En tiedä mitä ajatellla..

En tiedä, kuinka kauan minulla on aikaa.
Se pelottaa.
Tiedän vain, että aikani loppuu.

Surullista.

Ihminen tietää aikansa loppuvan nyt.
Kuka voi määrittää sanan nyt.
Minä en osaa.
Osaan vain kirjoittaa.
Ajatella.
En osaa puhua.
Sanat ovat vaikeita.
Sanat ovat typeriä.
Ne satuttavat.
Ne tekevät aina kipeää.
Vaikka tarkoittaisikin hyvää.

Typerää.

Miksi aina pitää miellyttää muita.
Miksei ikinä voi olla itsekäs?
Misksi pitää aina olla muotin mukainen?
Miksi ihmiset kysyvät aina väärät kysymykset?
Miksi minä kyselen..
Miksi kukaan kyselee?

Selite: 
oletus
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot