Rakensin pilviin linnan,
rakensin kodin laaksoon suojaisaan
sinne majoituin ja asetuin asumaan,
tehden samalla itsestäni haavoittuvan.
Etelätuuli hentoinen,
toi tunteen ihanan ja lämpimän,
kantoi laaksoon rakkauden,
tuoden sisältöä elämään.
Mutta kääntyi tuuli kuitenkin,
otti suunnaksi kylmän pohjoisen,
hetkessä pienessä rikkoi viima kaiken,
pohjalle putosin, ja olin yksin.
Seison raunioilla oman linnan,
ei tuule tuuli lämpöinen,
vaan kylvää hallaa puhuri pohjoinen,
tuoden mukanaan pimeyden ajan.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi