Antakaa jo olla.
Satuttakaa lisää vaan.
Luulettekste et mä koskaan pystyn unohtaa.
Sitä kaikkee pahaa miten te mua loukkasitte ja kaikkee miten mua satutitte.
Ehkä on parempi et satutatte aina.
Ehkä mun elämäl ei oo välii.
Selite:
Eli joo..Ei mikään hyvä ees. Tää syntys ku olin yhtenä perjantai iltana bussipysäkil..Miettisin ihmisii ja sitä miten ne on mua jo loukannu. Ja totesin et antaa loukata lisää vaan. Ei ne sitä kuitenkaan koskaan lopeta. Oon jo kyllästyny siihen et ne aina pyytelee anteeks,mut sit taas satuttaa. Antais jo olla.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
nättiskä<3<3<3
ja en mä osaa kirjottaa. runot on ihan p:stä..