Mä en jaksa, mua vituttaa.
Mun elämäs ei oo mitään,
aamusin herään aina siihen samaan tylsään elämään,
Mä en kestä. Haluun sen ajan takas,
ajan jolloin olit täällä, täytit mun tyhjiön, olit se toinen, se parempi minäni. Mut nyt kun oot poissa,
ei mun elämäst tuu mitään.
Tuu takas ja täytä se tyhjiö taas,
en voi elää.
Tuska seuraa mua kaikkialle,
missä ikinä liikunkin,
oot mielessäni.
Mullon susta niitä hyviä muistoja,
tuu ja elä kanssani ne vielä viimeisen kerran.
Selite:
...
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Joskus oli minullakin näin. Sitten se katosi. Puff. Eikä enää. Ehkä se tuli ja elää nyt kanssani niitä muistoja viimeistä kertaa niin pitkään kuin pystyy. Vaikka meillä mitään muistoja edes ole. Ei me tarvita. Pidin, vaikkakin tuo tunne toi surullisia muistoja mieleeni. Ehkä juuri siksi pidinkin. Tiedä sitten.
Kuullostaa aivan minulta...