Kultainen lähde

Runoilija haikeinterveisin

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 23.3.2011

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Sivelit pitkää tukkaani, kullan ruskeaa. Vannotit, että minua rakastat. Silti lähdit. Aina annoit ymmärtää, sanoit, lupasit, aina me yhdessä oltaisiin, sormeen sormuksen kultaisen pujotit. Enää ei ole mitään, kaikki painettu laatikkoon, kirjekuoriin, unohdukseen, voi kun voisin unohtaa.


Kiitos kovasti kaikille arvostelijoille! :) otan kommenttia ilomielin vastaan, kriittistäkin :>
 

Kun aurinko paistaa sisään ikkunasta,
tiedähän kuka sulle hymyilee.
Ja aina kun olosi on haikea,
muista tie,
minne se vie.
Kultainen lähde,
kun sen tavottais,
sais elämän kauniin ja onnellisen.
Ja taivaalle kun katselen nään pilvenhattaran,
minne tuuli sen mahtaa viedä?

Selite: 
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot