Ahtaanpaikan kammo,
tuskan hiki.
Skeptismin oireet,
henkiinjäämistaistelu
itsetuhon partaalla.
Nukuitko hyvin, kysyttiin.
Hymyiltiin ja sanottiin
tällä kaikki paranee
ja silloin minusta tuli tunnoton.
Kukapa nyt hullua kaipaisi.
Seinäkello tikitti
ja heräsin
valkoisessa huoneessa
taas seuraavaan aamulääkkeeseen.
| Runoilija |
Runon nimi |
Luontipäivä | Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| kofeinisti | Hattarat sulavat sateeseen | 20.11.2011 | 1 | Runo |
| kofeinisti | Hiekkalaatikon aikuinen | 7.4.2007 | 0 | Runo |
| kofeinisti | Isä... | 8.1.2007 | 2 | Runo |
| kofeinisti | Kahdella jaollisia | 12.6.2007 | 3 | Runo |
| kofeinisti | Nimetön | 22.1.2008 | 7 | Runo |
| kofeinisti | Oikeasti se olikin vain itsemurha | 15.11.2006 | 2 | Runo |
| kofeinisti | Parkettilattialta baaritiskille | 2.1.2007 | 0 | Runo |
| kofeinisti | tahroja paperilla | 25.1.2007 | 5 | Runo |
| kofeinisti | Tottumuskysymys | 15.11.2006 | 0 | Runo |
| kofeinisti | Valkoinen huone | 2.1.2007 | 1 | Runo |
Kommentit
runosi kuvaa hyvin vaiettua aihetta, välillä kaipaa tälläisiä rehellisiä, vaikkakin surullisia ilmaisuja elämän eri poluilta