kun sinun silmäsi kostuivat
paineesi purkautuivat,
ärtymys maksimoitui,
minä
hyväilin hellästi hiuksiasi
silitin ruskettuneilla käsilläni
sinun vapisevaa reittäsi
annoin kyyneltesi kastella
raitapaitani rintamuksen.
ja silloin
me saavutimme sen hetken
joka jakaa sielun
kahteen ruumiseen.
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| bubbel | Hetki, sekunnin sadasosa | 19.9.2014 | 0 | Runo |
| bubbel | Noviisi. | 3.2.2012 | 1 | Runo |
| bubbel | Odotettua pidempi yhden illan juttu. | 2.10.2009 | 1 | Runo |
| bubbel | Pieni vanha talo ja me. | 29.7.2009 | 0 | Runo |
| bubbel | Pako yksinäisyydestä. | 29.6.2009 | 1 | Runo |
| bubbel | Riippuvuus. | 17.6.2009 | 2 | Runo |
| bubbel | Hiljainen muutos. | 2.6.2009 | 2 | Runo |
| bubbel | Minua ei enää harmita. | 14.4.2009 | 0 | Runo |
| bubbel | Lusikallinen tähtiä, kiitos. #7 | 7.4.2009 | 2 | Runo |
| bubbel | Ilmassa on muutoksen tuntua. | 3.4.2009 | 0 | Runo |