minun täytyi putoilla, ymmärrätkös,
harjoitella lentämistä ensimmäisen kerroksen ikkunoista,
parvekkeen laidan yli
ehkä maa ei olisikaan tullut vastaan
ja rakastanut minua verille,
sinermiä sääriluihin,
huulta haljenneeksi
minä luulin olevani lintu enkä tyttö,
ymmärrätköhän,
salakuljetin japanilaisia keittiöveitsiä
kylpyhuoneeseen ja suoritin
tähystysleikkauksia lapaluilleni
mitä muutakaan voi jos
jäsenillä on taipumus pettää alta
täytyi koettaa lentoon pihavajan kattoa kuin kiitorataa,
täytyi riuhtoa painovoimakahleita,
rakastaa huolimattomasti
jokaista vastaantulijaa,
jaella sydäntä kuin ilmapalloja
ymmärrätkö rakas, minulla oli kaipuu
ja synapseissa kiertävä ikävä,
täytyi tottua hyppimään kun keho ei kestänyt lepattamista,
vain narua ja twistiä, ei parvekkeelta,
minusta tuli kesy
ja lennoton.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hui, mikä runo.
jotenkin ilmava kokonaisuus ja niin nerokas.
Hyvää syntymäpäivää,