vie minut
älä jätä minua tähän tunkkaiseen valoon
karhunkatseesi on tähtikirkas
tuikkiva, siellä sumun takana jota muodostan piiloutuakseni
hälvennä se ja
valitse minut
hymykuoppasi ovat epäsuorasti vastaavia minuun
pakottavat pakenemaan itsestäänselvyyksiä
sitä etten olekaan vioittunut, uniikiksi piirretty
pehmeät terävät uni-illat tiivistyvät todellisiksi sinussa
ota minut
| Runoilija | Runon nimi |
Luontipäivä |
Kommentteja | Kategoria |
|---|---|---|---|---|
| ilmannielijä | en voi | 8.4.2010 | 2 | Runo |
| ilmannielijä | aukaise Brandenburgin porttini | 17.1.2010 | 0 | Runo |
| ilmannielijä | eivät ne enää lennä | 17.12.2009 | 2 | Runo |
| ilmannielijä | sinuun voisin tehdä asunnon | 13.12.2009 | 1 | Runo |
| ilmannielijä | tuuli kääntyy vastaan juuri kun silmäni tahtovat aueta | 13.12.2009 | 0 | Runo |
| ilmannielijä | ANNA VOIMAA NOSTAA PÄÄ JA SUUDELLA | 13.12.2009 | 1 | Runo |
| ilmannielijä | sinä jäät/jääthän | 13.12.2009 | 0 | Runo |
| ilmannielijä | pala(t)a | 18.11.2009 | 0 | Runo |
| ilmannielijä | korvani hylkivät ruminta | 18.11.2009 | 0 | Runo |
| ilmannielijä | en harrasta rakkautta | 3.4.2009 | 2 | Runo |
Kommentit
Vau. Tämä on hieno, oikeasti.
" pakottavat pakenemaan itsestäänselvyyksiä
sitä etten olekaan vioittunut, uniikiksi piirretty "
Huokaus. Oikeasti, tämä on kyllä upea. Pidän, niin hirvittävän paljon. Kaunista, tuskaisenkin avautuvaa ja rehellistä. Otsikko sopi myös tähän, täydellisesti. Pidän tyylistäsi ja tavastasi käyttää sanoja. Mahtava kokonaisuus. Oi kyllä, minä pidän.
Vau, tosiaan. Tiivis ja täysi runo, hyvällä tavalla, jokainen sana ja säe vie tunnelmaa syvemmälle.
Pidin tästä paljon, etenkin kohdasta "karhunkatseesi on tähtikirkas
tuikkiva, siellä sumun takana jota muodostan piiloutuakseni" Ajatus siitä ettei runon puhuja ole "joutunut" sumuun vaan kehittänyt sen itse ympärilleen suojakseen on kiehtova ja kaunis. Ja kuitenkin hän pyytää toista hälventämään sen, vapauttamaan itsensä. Pidän siitä että tämä herättää ajatuksia, runosi ei lävähdä ensilukemalla silmien eteen tyyliin "aha, tässä ja tälläinen".
Runosi lopussa tulee lukijalle myös tunne, että puhuja erottaa tai on aikaisemmin erottanut itsensä vahvasti todellisesta maailmasta ja elää jonkinnäköisessä suojamaailmassa, unessa. Itsekehitetty häkki josta halutaan pois pyytämällä toista vapauttamaan.. Hmm, virkistävän erilainen ajatus.
Vain otsikko tuli seinänä vastaan, sen yhteys runoon ei heti auennut minulle, mutta eihän se sitä tarkoita ettei yhteyttä olisi. Monitulkitteinen runo, hieno paketti!!