Taas hiipui toivo luottamuksen, ystävyyden yhteisen. Sä petit minut jälleen kerran. Istuin siinä kauan aikaa odottaen kai mennyttä aikaa, jolloin tulit kun lupasit ja aina tullessas mua halasit. Silloin tunsin ystävyyden, rakkauden tunteen, välittämisen. Mutta miten nyt? Saan vain viestin jos sitäkään, jossa kerrot ettet ehdikkään. Sä petät mut joka kerta uudestaan, käännät veistä haavassa, jonka oot saanu aikaan.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi