Sanat

En tiedä mitä sanoisin,
en tiedä mitä kirjoittaisin,
silti kirjoitan.

Ikävöin,
kaipaan
ja suren elämääni
ja sen tyhjyyttä.

Ainut ystäväni alkaa olla kirjoittaminen,
sanojen kirjo
ja niiden merkitys.

Tyhjiä lauseita,
merkityksettömiä sanoja,
virkkeitä toistensa perään.

Tyypillinen syksy.

Masentaa,
olen yksinäinen,
ja kaipaisin vain kunnon halausta.