On
junaradalla minulla tapana ravata
jos sateella tahtoo mieleni karata
sinne, missä on taivas taas avara -
kavalin asia on valinta kamala...
Vaan onko valinta kovinkaan vakava?
Mitä on muiden ovien takana?
Kutsuiko sinua valkoinen lakana
vai miksi vitussa seisot taas radalla!?
En radan alla tahtoisi ravata
siksi seison liukkailla raiteilla
silloin vaan saattaa mielensä vallata
tapa niin tuttu ja saatanan hankala:
saattaa huomata kuinka on vankalla
pohjalla olla itselleen ankara -
kuinka on joskus sankalla sakalla
täytetty mieli puoliksi vakava
Mielipuoleksi saatan kai sadalla
sanalla itseni radalla sanailla -
vaan entä jos sattuisi naamani vakava
tahtovan sanansa tavata?
Siinä se vasta valtavan vaikea
kamala kavala valinta, totta -
pitäisi valita missä on todella
omien sanojen tavutuskohta!
Kyllä se tästä, on valinta takana
ja kaikki on näin sen valinnan takia
näin sen jo tuon valinnan aikana -
mitä suunnistusvoittaja reittiään vaihtamaan?
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
