Haukka lentää taivaalla. Ylväänä,
vapaana ja niin tietoisena omasta
valtakunnastaan. Se ei sure menetettyä
aikaa eikä pelkää huomisia sateita.
Haukka tietää että huomenna se lentää korkeammalle
kuin koskaan ennen.
Valas ui vedessä. Suurena ja
mahtavana. Valas tietää ettei mikään tai kukaan
voi olla yhtä suurenmoinen kuin se.
Valas tietää että huomenna se sukeltaa
syvemmälle kuin koskaan ennen.
Minä kävelen maalla. Pienenä ja yksinäisenä.
Minä olen tietoinen siitä että huominen tuo
tullessaan samat haasteet kuin eilinen.
Minä suren menetettyä aikaa ja pelkään
huomisia sateita.
Minä tiedän että huomenna minä
suren enemmän kuin koskaan ennen.
Selite:
voin myöntää että tätä runoa kirjoittaessani
sydämeni tunsi suurta surua.
Ei ole helppoa yrittää haukata isoa palaa
omenasta ja huomata että sitä ei pystykkään nielemään.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi