Oli lämmin syyskuun yö,
kun kävelit elämääni.
Istuit vierelleni ja otit kädestäni kiinni.
Et kysynyt lupaa, et pyytänyt anteeksi.
Otit vain mitä halusit,
ja samalla lupasit minulle himmeinä tuikkivat tähdet taivaalta.
Epäröiden kuuntelin sinua humalan läpi,
kielsin itseäni uskomasta valheitasi
ja samalla yritin sulkea itseni kosketukseltasi.
Suutelit kuoreeni reiän ja istutit unelman sinne.
Viereesi rakensin oman paikkani.
Ajattelin, että tähän minun on hyvä nukahtaa.
Annoin kaiken tapahtua,
vaikka tiesinkin, että lähtisit pois.
En voinut muuta,
kun katsoin syvälle silmiisi.
Uskoin kaiken mitä minulle lupasit.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi