Uuden elämän alku

Levitän siipeni, huokaisen kerran ja lähden lentoon,
kompassini viritän ja osoitan yläviistoon.
Nyt sitä lähdetään, omia unelmia kokeilemaan,
tää tilaisuus on once in a lifetime, nyt tai ei koskaan.

Matkaan yksin halki Suomen maan,
äiti jää laiturille vilkuttamaan kauhuissaan.
Tiedän, nyt hyvästelen kaiken vanhan vaan,
kaiken uuden aion ottaa avosylin vastaan.

Kaverit jäivät kyyneliään valuttamaan,
minä epätoivosta kärsiväni huomaan.
Oliko tää päätös oikea sittenkään,
kun sydänkin jäi ihan yksinään.

Uusi puinen kotioveni on raollaan,
tipun polvilleni seisaaltaan.
Yksin jäin mä kylmään maailmaan,
itken sängyssäni aamutuimaan.

Aamulla meikit pois pesen, itseni myös ryhdistän,
peiliin katson ja hymyilen, aion aloittaa alusta tänään.
Naapurin lapsien naurun kuulen,
tähän elämään aion tottua vähitellen.