Talven kylmää ja jäätä
kuivaa pakkassäätä
minun koirani kovin karttoi.
"Vaik on kynttilä paloa,
minä kaipaan valoa"
- se mietti ja kesää varttoi.
Näin koirani pohti,
meni kevättä kohti
ja aurinko silmiin paistoi.
Etelästä tuuli,
linnunlaulun kuuli,
kevätpurosta vettä maistoi.
Tuli kesä ja järvissä uida sai
Ilman vaatteita laulella rai rai rai
Sai vahtia grillin lihoja
ja kirmata pitkin pihoja
Kesän syksy peitti
Valon varjoon heitti
"Ei voi tottua märkään ja pimeään"
- sitä koira taas pohti
kesän menneen unohti
Laulu vaihtui ulinaan kimeään.
Talvi taapersi kylään
jouluun hiljentyvään
koira adventtisohjossa kulki
ja kuin patriootti
se juhannusta ootti
Hiljaa ulisi kaipuunsa julki:
Oispa kesä, silloin järvissä uida sai
Ilman vaatteita laulella rai rai rai
Sai vahtia grillin lihoja
ja kirmata pitkin pihoja
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



