Oli niin pimeää ja niin viileää.
Tunnen kätesi olkapäälläni ja katson silmiisi.
Puoli jota en ikinä ollut ennen nähnyt.
Asiat joita sanoit, olivatko ne ikinä totta? Olit kylmä, raaka ja täynnä vihaa.
Kuulin sen huutavan nimeäsi.
Katsoin silmissäsi asuvaa syvää merta täynnä kyyneleitä joita et ikinä päästänyt virtaamaan poskellasi.
Ei ikinä ollut tapaistasi pidellä itseäsi.
Voisin olla sylissäsi, maata lämmintä rintaa vasten, sulkea silmäni ja tuntea sinut ikuisuuden ajan.
Sen sijaan heitit minut kylmään mereen hukkumaan.
yksin.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
