Kiitos (HajaMielelle omistettu)

Runoilija valerie

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 18.5.2004
Viimeksi paikalla: 27.11.2016 9:20

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Sun silmiisi hukun ja omani suljen, käyn matkaa, läpi aikojen kuljen. En tunne kipua, en tuskaa, kun aallot mua ääriin mukanaan kuskaa. Siinä seisot vierelläni, oma kaunis enkelini, minä en tieltäni turhaan eksynyt on hyvä olla tässä ja nyt.
 

Siivet, jotka sain selkääni,
pettivät minut,
pudottivat minut
alas.

Mutta miksi minä putoaisin?
Sinähän seisot vierelläni
ja lainaat siipiäsi minulle,
kiitos.

Ilman sinua en seisoisi tässä,
ilman sinua olisin melko tyhjä.
Kai tiedät,
että olet minulle tärkeä?

Kai sielu tapaa joskus sukulaisensa?
Ainakin minun sieluni löysi sinut,
astraalisisareni, valkeasiipinen enkelini.
Minun siipeni tosin
ovat mustat.

Kai pidät minua kädestä kun pelkään?
Sillä mikään,
mikä tapahtuu nyt
tai huomenna,
ei ole yhtä pelottavaa
sinun kanssasi,
kuin kohdata se
yksin.

Kiitos.

Selite: 
HajaMielelle omistettu, hän oli ajatuksissani. Kiitos.
Kategoria: 
 
 

Käyttäjän kaikki runot