Joskus luin kirjoittamisoppaasta, että kirjoittamisen suurin este on ajattelu. Eli kaiketi tekstin pitäisi tulla sydämestä ilman liiallista yliajattelua. Siinä on varmasti oma totuutensa, mutta mahdotonta toisaalta on olla ajattelemattakin. Vai onko? Pitääpä ajatella sitä. Joka tapauksessa etenkin tämä maa kaipaa erilaista ajattelua, Suomi on mahdottoman tasapäistävä ja tasapaksu maa. Näin ollen ajatuksen/runonjuoksun moninaisuus on ainoastaan hyve, näin pitää ollakin.
Kommentit
Sivut