Seison yksin tuulisella kalliolla ja katselen kaupunkia
Tuhannet tuikkivat valot muistuttavat minua pahasta
Mustuudesta jota en tohtisi kohdata uudelleen
Tiedän silti tieni
Se kulkee tuon äärettömyyden läpi
Omat ajatukseni saavat otteen minusta ja muutun
Silmäni loistavat punaista paloa ja maistan kielelläni veren
Tänään illastan Helvetissä!
Ja itse Perkele on kantavi viiniä pöytääni!
Selite:
Kaverini maalaama taulu sanoin
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Vahvaa ja vähän pelottavaakin tekstiä, mutta tykkäsin silti. Tässä runossa on jotain mystistä vetovoimaa...