Lumen tultua

Runoilija 872660cc4d239dc12025109aa6096906

nainen
Julkaistu:
10
Liittynyt: 1.4.2004
Viimeksi paikalla: 25.5.2019 20:31

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
29.3.2024
Facebook:

 

kulkureitit tukossa
emme pääse sisään, emme ulos
ja tässä välitilassa
tuuli puhuu minulle
kieltä, jonka sanakirjassa kaikki
on vinossa

sanat pistelevät poskiani,
pistävät minut poskeensa
mitä kauemmin tuuli puhuu,
sitä vähemmän ymmärrän

laitan sanan kiertämään
se jatkaa matkaansa,
pyörii,
pysähtyy oksalle lepäämään

Päivän sana on tänään kylmä:
"Vanitas vanitium et omnia vanitas."

Ja kuin jäätyvä vesi halkaisee puun,
jäädyn,
halkaisen ilmaa
routarajan alla sydämenlyönnit iskevät
kaipuuta talviunille, kotiin,
jota ei ole

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Tämän eka säkeistö nappasi mukaansa ja olisi riittänyt jo itsestään runoksi. Viimeinen säkeistö on myös mieleeni, jotenkin todella voimakas ja pakahduttavat. Näiden rinnalla väliin jäävät haihtuvat helposti mutta sopivat kyllä mukaan(:

puhuttelevaa tekstiä. erittäin hienosti kerrot kaipuuta ja kylmää oloa. hienoa.

 

Käyttäjän kaikki runot