Ihailemasi maisemat
tuosta halkeilevasta ikkunasta
ja hilseilevistä lakkapinnoista.
On talvi tullut,
syksy ainakin
ja enää ei naapurin setää punastuta
astuminen siihen erotiikkaliikkeeseen
josta sinäkin hait karvoin pehmustetut
raudat sänkysi karmille..
Kallion rappioromantiikkaa,
ja miehesi pienessä yksiössä.
Olet boheemia ja paljasjalkaista
yhtä aikaa,
ja niin pirun ylpeä siitä,
miten selviytyminen on jo arkipäivää.
Vaikka kadulla puukotettiin taas
jo kolmatta kertaa tässä kuussa..
Selite:
tulipa vain mieleen..
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Täytyy todella sanoa, että sinun runosi kyllä poikkeavat muista kirjoittajista (lukemistani) edukseen!
Kerronta on väkevää ja realistista, sanavalinnnat ovat osuvan kirpeitä,
etkä säästele lukijaasi vaan annat mennä "täydeltä laidalta"!
Jätät sopivasti pureskeltavaa meille muillekin ja luot mielenkiintoisia näkymiä runoissasi!
Näiden lukeminen on aina erilainen lukuelämys!
Oih, rakastuin tähän runoon. Cityruno, upea, onnistunut sellainen.
Hieno runo.
huih. tämä on hitto miten upea.
Tämä runo menee suosikeihin jo pelkästään kielensä vuoksi; käsittämättömän kaunista kerrontaa, sanat on juuri oikeilla paikoillaan. Hieno tarina, nämä tuokiot on puettu runoksi taidokkaasti!
Hieno, erittäin hieno ote ajasta tilassa..=)
kaikissa hyvissäkään runoissa ei välttämättä ole tunnelmaa, mutta tässä oli sitäkin.
.. vain häiritsee, mutta se on varmaan vain henkilökohtaisia traumojani.
Kurjuus on kaunista. Tuo rappioromantiikka on tässä tosi osuva sana. Runo alkaa nokkelasti, siinä tavallaan talutetaan lukija katselemaan ikkunasta aukeavaa näkymää. Asiat todetaan tunteella, mutta kuitenkin sen kummempia shokeeraamatta. Koti on siellä mihin hattunsa laskee, niin kai se menee.
Puukkobulevardin ja Piritorin elämä on joskus aika maanläheistä... Tuttuja kulmia ja menoa.
Tuo runosi nimi on mahtava! Se vie heti lähemmäksi elävää elämää, tekee tästä toden. Elämän raadollisesta puolesta koskettavia sanoja.
Sivut