Sinä aamuna tunteet
tunsivat tuskaa,
kärsimystä loputonta,
syyllisyyttä.
Elämännälkä oli
tipotiessään
ja mieliala
hiihti latuaan
pakkasella
kun varjoista
kuului ahdistunut huokaus,
ei, ei, enää koskaan,
ei älkää tanssiko
sieluani repaleista rikki.
Sinä aamuna tunteet
uivat tuskassa
niitä pelotti ja hävetti
vaikka vielä päivää ennen
ne leikkisästi
tanssivat nuoralla.
Sinä aamuna
(c) Oivaa Utumaa
tunsivat tuskaa,
kärsimystä loputonta,
syyllisyyttä.
Elämännälkä oli
tipotiessään
ja mieliala
hiihti latuaan
pakkasella
kun varjoista
kuului ahdistunut huokaus,
ei, ei, enää koskaan,
ei älkää tanssiko
sieluani repaleista rikki.
Sinä aamuna tunteet
uivat tuskassa
niitä pelotti ja hävetti
vaikka vielä päivää ennen
ne leikkisästi
tanssivat nuoralla.
Sinä aamuna
(c) Oivaa Utumaa
cc
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hyvin kuvattu asia runossa
Sivut