Tarviiko minun mennä sinne?
Tarvitseeko minun?
Mitä jos lepäisin
Leijuisin hiljaisuudessa
Kuuntelisin niitä,
Jotka nukkuessamme heräävät
Ääni,
Se painostaa meitä
Painostaa liikkumaan
Ja elottomat, tai ainakin he
joista elo tuntuu mitättömältä,
Ääni, saa heidät pysähtymään
Kuin puristuksissa he makaavat
Ylös nouseminen on raskasta
Sillä Ääni ei enää edes kysy,
Tarvitseeko minun
Jäljelle jää vain toteamus
Valuva henkäys
tarvitsee minun
Tarve, minun tarve
Minun tarve on tänään
Minun tarve on tänään liike
Tarvitseeko minun?
Mitä jos lepäisin
Leijuisin hiljaisuudessa
Kuuntelisin niitä,
Jotka nukkuessamme heräävät
Ääni,
Se painostaa meitä
Painostaa liikkumaan
Ja elottomat, tai ainakin he
joista elo tuntuu mitättömältä,
Ääni, saa heidät pysähtymään
Kuin puristuksissa he makaavat
Ylös nouseminen on raskasta
Sillä Ääni ei enää edes kysy,
Tarvitseeko minun
Jäljelle jää vain toteamus
Valuva henkäys
tarvitsee minun
Tarve, minun tarve
Minun tarve on tänään
Minun tarve on tänään liike
Selite:
Kun realismi, masennus painaa, pysähtyminen ja hiljaisuus omaa kääntöpuolensa. Jokainen hetki on uusi mahdollisuus kokea syvää surua tai toivoa muutoksesta, joka on jo muutos itsessään. Kun puristuu tarpeeksi jääkö Jäljelle tuhkaa vai timantti.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit