Kuulen sinut
Kuulen, vaikket sinä kuulisi minua
Olen automaatti, väännä vain vivusta
ja suustani tippuu värikäs pallo ja sen sisällä yllätys
Sillä minä tiedän, mitä sinä tunnet
Tiedän mitä se on,
kun maailmassa on liian vähän sammalta,
liian paljon kovaa kalliota ja katkenneita oksia
Olen ontto kohta kalliossa
Paina korvasi minua vasten
Kuule minut,
kuten minä kuulen sinut
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



Kommentit
Suloinen. Pientä toivoa.
Toiveikas kiehtova runo kuulevista korvista.