Ahdistus

Runoilija cf9f4159222c1c8330d06011300e4028

nainen
Julkaistu:
6
Liittynyt: 10.12.2003
Viimeksi paikalla: 24.9.2019 22:20

Asuinpaikka: -
Syntymäpäivä:
-

..kun olen täydellisesti syventynyt sinuun,palaan luoksesi.. jokaisella on oma taakka kannettavanaan.
 

8vuotta kesti
oppia hallitsemaan
ahdistusta
pitämään se kurissa.

Tulit elämääni
ihan vasta

Mutta tämä
on jotain uutta
ja sinä siinä
en ymmärrä.

Ajattelin näitä
kohtauksina
jotka vain johtuivat
sinusta

sanomisistasi ja tekemisistäsi
lupauksista joita et pitänyt.

Tänään huudat,
että heität minut ulos
että kumpa ei olisi ikinä tavattukaan
että ei pitäisi luottaa
että olen tuhlannut aikaasi

saat minut itkemään
etkä ymmärrä miksi

Huomenna rakastat
pyydät anteeksi.

Annan anteeksi

Mutta ahdistus
ei mene pois
Ruoka ei maistu
kolmeen päivään
neljäntenä
oksettaa.
Kurkkua
kuristaa
Hengittäminen tuntuu
raskaalta.

Kysyt miksi syvään huokaan
en miksikään
sanon vain
että väsyttää.

Ajattelen näitä
kohtauksina
jotka johtuvat
minusta
ei sinusta

Selite: 
Kategoria: 
 

Kommentit

Uh...mihin osuikaan runosi. Ja kipeästi. Vain vuodella pieleen, muuten kuin omaa tarinaa. Arvottomuuden voi kumppani tarjoilla tai olla tarjoilematta. Se on onneksi vain väittämä, ei totuus...ja sieltä pääsee pois. Rakkaus ei mitätöi ketään... Ahdistavinta on ahdistuksen sietäminen. Se pitää ahdistusta vain yllä. Minä menin pois...

rankkaa

pidin todella paljon

todella syvälle pääsee tässä narsismin uhrin tuntemuksia tuntemaan. Minäkin lähdin pois...

 

Käyttäjän kaikki runot