Voi, kuin ihana aamunkoi
saapuisi syvältä aaltojensa alta
ja saalistaen ruokaansa
nielaisisi harmini,
jonka kanssa en enää pimeyttäni jaa.
Pimeyttäni, joka ruokkii minua -
saa sydämeni täysin olemaan
ensin infarctus myocardii acutus -
jälkikäteen sinulle synkin orgasmi.
Varjojeni luo niin mieleni kaipaa
paeta aina pois luotasi,
näethän, kuinka yö on messiaani ja varaan
tämän illan täyteen varojaan.
Ruokkia uusinta rakkaintani.
Olinhan sinulle amanita phalloides.
Nykyään goottiruusu,
kaikkina vuodenaikoina.
Mustat sydämet
himoitsevat.
Muistavat vainajat.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut