Yö saa ihmisten mielissä aikaiseksi
todellisuudesta poikkeavia mittasuhteita
Miten voikaan tuntea itsensä niin yksinäiseksi
vaikka ihan selvästi kuulen tasaisen hengityksesi
On kuin ajaton aika-avaruus olisi väliimme tunkenut
tuntui kuin välissämme olisi tuhansia kilometrejä,
vuosia tyhjyydessä leijuineita sanottuja sanoja.
Ne tekivät kipeää
kun ne ilmassa toistivat itseäään
Tein niistä mörköjä, vihollisia,
en voinut paeta,
en kyennyt liikkumaan,
Niin kovin sua kaipasin.
Kyyneleet, en tiedä mistä ne tulivat
Olisitpa täällä ajattelin,
Et kuullut enää
vaimoasi nyyhkyttävää
olit jo seilannut unten rajamaille
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
hiljainen yö saa kaiken tuntumaan suunnattoman suurelta, saa sanat ja asiat tuntumaan todellisuutta pahemmalta. Kiitos, sait muotoiltua runoksi varmasti monen ihmisen yölliset hiljaisuuden painajaiset:)Ainaki minun:D