Rikottu

Runoilija miesvaalea

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> miesvaalea kuva
mies
Julkaistu:
527
Liittynyt: 17.1.2018
Viimeksi paikalla: 20.1.2026 17:19

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

kelle kuullunkaan kun olen hiljaa 





 
 
miksi huusit minulle
hymyilit toiselle
kolmannelle kieli mieli
 
kirkkautemme särähteli
valot kipinöivät kilahdellen

rikkoutui psyyke
säröt siristen
sirut ritisivät

kilinä synnytti
sirpale soinnun
kristalli särkyi
 
olin minä rakastanut

hyvästi kaunis mieleni
 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Komeasti särähtelee ja kilahtelee rakkausrunosi. Mutta miksi tuossa korean mielesi kadotit?
Hirrveesti ärrriä runossasi ja ässsiäkin totta kai!
:D ei se musta kerro, olen vahvaa tekoa terästä höyhenillä höystetty
Syvältä koskettavaa, menneet täytyy unohtaa ja mennä uutta kohti. 
Hyvin analysoitu, kiitos

Sivut

 

Käyttäjän kaikki runot