Nimetön

Hetken se kesti vain.
Nyt oon taas omillain.
Rukoilin sua polvillain,
mut ei se auttanut.
Ei se rakkauttamme palauttanut.

Nyt vain suruisena itken.
Kaikki muistomme sydämestäni kitken.

Riittääkö rahkeeni jatkamaan?
Se ei ole ennalta arvattavaa...

Tämä ero tekee kipeää.
Se sydämeni viilentää.

Huijasit minua,
tunteillani vain pelasit.
kuin filminauhaa,
suhteemme loppuun kelasit.

Annoi sulle uuden mahdollisuuden,
jotta näkisit todellisuuden.
Meidän yhteisen, onnellisen tulevaisuuden.

Et kuitenkaan sitä halunnut,
vaan jonkun toisen.
En sitä aluksi tajunnut.

Toivottavasti en joudu pitkään yksin elämään,
sillä elämä on ikävää, jos ei ole ihmistä joka tunteeni ymmärtää.