Talven kylmä yö.
Tuuli rapistelee lunta puissa.
Humalaiset sanatkaikuvat korviini kuin kuiskaus hiljaisuuteen.
En halua kuulla,
en enää tätä.
Nyt tämä loppuu,
lupaan itselleni vaikka tiedän etten pidä lupauksia edes itselleni.
Aamu koittaa ja lupaus on vain muisto tyhjässä.
Tyhjä olo,
tyhjä lupaus.
En kai parempaan uskallakaan.
Selite:
Niinpä niin..
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
joo, tiiät kyllä kuka oon... tää on mahtava!
jaksele!