En enää omista sitä.
Löin sen rikki pelkäämättä,
että sirpaleet satuttavat.
Vaikka ne ihoani raapivat.
Veri valuu haavoista.
En tunne enää kipua.
On poissa osa minusta.
En halua omistaa uutta.
Joka aamu se nauroi minulle pilkaten.
Näytti kuinka ruma minä olen.
Nyt se on siruina, pirstaleina, rikkinäisenä.
En enää koskaan halua omistaa uutta peiliä.
Sillä se heijastaa vain pahuuttaa, rumuutta.
Elämäni suurinta totuutta.
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit