parvekkeellani roikkuu ryppyiset lakanat
niihin tarttunut kuin kalkkea
jokainen tuoksu, jokainen arpi hauraudessasi
olenko koskaan ollut niin pieni
neliskanttinen, aivan liian arka
odotin paremmin kuuta nousevaa
milloin tähdenlentosi vihdoin laskeutuu
vain öisin voin ikävöidä
tukevat kädet lohduttavat, vielä kerran
vielä kerran itken
Selite:
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Riipaisevaa kaipuuta..lohdutonta ikävää..pidän tästä..vahva tunne sanoillasi :)
Koskettavaa kaipuuta.