Näinkö täällä kohdellaan

Runoilija DC_10

mies
Julkaistu:
10
Liittynyt: 25.6.2016
Viimeksi paikalla: 12.6.2020 22:49

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Keksin vokaalien värit! - A musta, E valkoinen, I punainen, O sininen, Y vihreä. - Laadin säännöt konsonanttien muodoille ja liikkeille. Ajattelin ylpeänä, että voisin vaistonvaraisten rytmien avulla keksiä runoille sanat, jotka olisivat jonakin päivänä saavutettavissa kaikilla aisteilla.

Arthur Rimbaud: "Sanan alkemia"

 
 
Näinkö täällä kohdellaan maksavaa asiakasta
että niskapers-otteella vaan

                 takaisin sinne mistä en tullut
                 oudonkalskahtaville kaduille
                     neonvalojen mustat viestit
                     äkillisen kuivuuden kangastus

hatutta ja tahrituin mainein
vieraiden naisten saaliiksi
          kunhan äkkäävät heikentyneen tilani 
ettei saldo riitä lähimaksun minimisummaan
                     mutta murheikosta vielä uhmakas huuto
                     ettekö tiedä kuka minä olin
                     ja kaikkien vip-jonojen ohi vaan

kuin silloin parempien aikojen hovissa
jonne saavuin juhlittuna sotasankarina
sotisopaani kiintyneinä kunnian merkit
astuin saliin, viuhkat kävivät tiuhempaan
jollekulle neidolle kiiruhdettiin jo hajusuolaa,
se oli ennen tätä viimeisintä drinkkiä,
vanhan kuningaskunnan aikana.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Koskettavaa mietintää, laittaa lukijankin ajattelemaan <3 
Kiitos. Iloitsen jos herätti ajatuksia.
koominenkin
eikä ketään kylmäksi jätä tämä.
ajatelen tämän syvällisemmän ja kokeneen antamana satiirisena opetuksena pintaliitäjille, ymmärtävät jos ymmärtävät olla ymmärtäväisiä.
Kiitos. Tuntuu tosin, että joka kokemus vain tyhmentää, eli sitäkään iloa siitä vähästä. Mutta pintaliitäjiä pitääkin vähän paimentaa. 
"Pelottaa, sellasen iänen ku pittää..."  sanoi Vanhala Linnan Tuntemattomassa. Ruonansuulla maksa äänteli aikansa anniskeluoikeuden puolesta. Visa vingahtaa nykyään väenpaljoudesta välittämättä välittömästi kun tiskillä kello kilahtaa, vaan minkäs... kovat teet aikanaan maksatettiin muovautumalla maaston mukaan, eikä ajat siitä vähäistäkään väistele muuttamatta mieltä. Juhliessa itsenäisyyttä, suotta seuraa kansa kaittavana näkyykö tuttuja kättelyosuudella... hyvän päivän päätteeksi mesenaatti tunnistetaan, mukana menoissa omakohtaisesta oivallusta tämän ajan hybridipinnoitettujen yhä nuorempien kuorien autonomian utopioiden selvittelyn seurauksena. Mersuina messissä oletetut tutut tanssivat kuten tanssittajat taipuvat paljastain juuri sen puolensa mitä ei mielestään kumarra pysytellessään menossa mukana. No taas meinaa muste loppua... Loistava sanomasi herättää ajatuksia ajattomuudessa alati kunhan osuu silmiin tavan omaisille siipeilijöille, näin kuin toisinkin nähtynä... https://www.youtube.com/watch?v=3n9_Aol-8Ic

 
näinpä se elämä tarjoilee
vuoroin herran vuoroin narrin rooleja
-- kelle sitten mitäkin, ei kukaan tiedä
sopivan purevasti runosi aihetta käsittelee
 

Käyttäjän kaikki runot