ei enää

tää kuva on kaunein kaikista
se on kuva sinusta ja minusta
me seistään kuilun partaalla

meillä yhteinen menneisyys takana
mutta kun sä päästät irti
me lähdetään menemään
mutta ei samaa reittiä

mä tähän jään
sä jatkat matkaa tyhjyyteen
mä jään usvaan sumuiseen
mä vielä enemmän reunalle meen

ja kiroon miten kaikki on takanapäin
mä niihin muistoihinko rypemään jäin?
saanko mitään enää takaisin?
sut?
mut?
kuitenkin

toivon että me tavataan
ne samat muistot muistellaan
ja sä sanot
"mä haluun ne ajat takaisin"
mut mä tiedän kuitenkin

ei oo enää mitään mitä tavoittaa
on muistot pelkkää muistoo vaan
ne muuttuu ajan kuluessa
sä et usko
mä puhun totuutta

sä otat mua kiinni kädestä
ja huudat
"lupaa ettet ikinä irti päästä"

mä suutelen sua otsalle
ja alan tippua sen kuilun pohjalle

mua oottaa vaan aikusuus
mä huudan
siinä se oli

meidän nuoruus
sä huudat mulle jotakin

en saa koskaan tietää
mitä sanoitkin
niin muistelen meitä lämmöllä

sua

mua

aina yhdessä