Rutistettu aivan
nöyhtää ja karvoja
sekaisin sikin sokin
aina yhtä rakas
ilman sitä ei tule unta
eikä hyvää tuulta
se ei enää lohduta
pyyhi kyyneleitä
uutta vaan tarjotaan
vaan muu ei kelpaa
Olen nyt iso ja aikuinen
minulla on mies
elävä unikaveri
lapsuuden unilelut
jossain ullakolla
odottavat seuraavaa
lohdutettavaa
Selite:
Paljon ihania unileluja pitäisi jokaisella olla, mistä valita rakkain lohduttaja. Minulla oli pehmoleijona, melkein pikkulapsen kokoinen, joka rutistettiin littanaksi ja siihen pyyhittiin monia pettymyksen kyyneleitä tai pelonmurusia.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Aivan ihana <3
uih, mulla on edelleen sellanen unilelu sängylaidalla istumassa minkä sain sillon ku synnyin. ihana runosi!
Unilelut ovat parasta, mitä tiedän! (: Itse en omista minkäänlaista miestä, joten unilelut ovat vieläkin lohduttajiani. ^^ Ja aivan loistavia sellaisia jopa!