Kuuleekohan kuu
kun kuiskaukseni huudan
se taivaankanteen taipuu
ja eksyy korkeuteen
Ei pääse ehkä koskaan
kuun kuorta koskemaan
on ääni liian pieni
aivan liian kaukainen
Kuun keinuun istahtaisin
kauneutta katsoisin
ja alas putoaisin
kun keinu katoaa
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Keinuminen kuun kaulassa... olisi Jotain.
Hieno, hieno runo.
Kaunis, erittäin kaunis tunnelmakuvaus kuusta ja sen koskettavuudesta. Tämän näkee kuvina ~jokainen sana tuntuu taipuvan tämän kauneuden mukaan.
Sanotaan, että kuuta kannattaa kuunnella ~sillä on viisasta kerrottavaa ~sitten ei putoa.
Hieno tunnelma <3
Tämä runo näyttää jokaisen lukukerran jälkeen mielessäni erilaiselta. Se on siis monivivahteinen ja antaa jokaisella kerralla jotain uutta! Mahtavaa.
Tämä on hienoin runosi!!!!!
Tämä kuuluu kuuhun asti:)
Koskettavan kaunis runo.
hieno
Upeaa !!
Sivut